Kirjoittaja fossiili » 06 Tammi 2008, 20:38
Ihan kivasti loppui vuosi ja alkoi uusi. Hiukan häiritsi kun jotkut kirkonkylässä kuului paukuttelevan ties mitä. Varmaan joku ammuskeli ...
Lapsuuden uudenvuodenvietto oli kärsimys. Jostain älyttömästä syystä piti valvoa ja odottaa, että Suurkirkon kello löi 24. Onneksi se taisi lyödä vain 12 kertaa. Grillaus-sanaakaan ei tunnettu eikä kai olisi ollut sodanjälkeisenä aikana mahdottomasti grillattavaakaan. Vaimolla on samankaltainen kokemus lapsuuden juhlista. Olimme nyt hyvin iloisia kun pääsimme nukumaan maaseudun rauhassa.
Hyvää Uutta vuotta vaan kaikille!
Oi miksi minun kestää,
niin hirveän kauan,
miettiä hirveä?